Energiamarkkinat ovat olleet myllerryksessä jo vuoden ajan. Tämä on näkynyt ennen kaikkea sähkönhinnan poukkoiluna sähköpörsseissä. Sähkömarkkinoilla on nähty ennätyshintoja ja kuluttajahinta on vaihdellut riippuen siitä, millaisella sopimuksella kukin sähköä ostaa. Jos on tehnyt 2–3 vuoden määräaikaisen sähkösopimuksen kesällä 2021 tai tätä ennen, on saanut sähköä vielä kohtuulliseen hintaan.
Tervon Kehityksen tuottaman kaukolämmön hinta on kyetty pitämään tähän saakka hyvin vakaana, vaikka raaka-aineena käytettävän hakkeen hinta ja muut tuotantokustannukset ovat olleet nyt nousussa. Tällä on jo vaikutuksensa vuonna 2023 käytettävään kaukolämpötaksaan.
Hakkeen hintaan vaikuttavat energiapuun hinta sekä korjuu- sekä haketuskustannukset. Energiapuu korjataan lähialueilla, jolloin kuljetuskustannukset jäävät kohtuullisiksi. Hakkeen tuottaminen lähellä on tällöin myös ympäristökuormitukseltaan kestävää. Kaukolämpöä käyttäville vakaa lämmönhinta on tuonut energiakuluihin ennustettavuutta, hinta ei vaihdellut sähköenergian tavoin energiapörssien mukaan.
Verrattuna sähkölämmitykseen kaukolämmön käyttäminen on tällä hetkellä huomattavasti edullisempaa. Suuruusluokassa eroa voi kuvata siten, että lämmittäminen sähköllä on 2–3 kertaa kalliimpaa, ellei käytössä ole edullista määräaikaista sähkösopimusta. Kaukolämpö on puhdasta kuumaa vettä, joka kiertää kaukolämpöverkossa voimalaitokselta asiakkaiden lämmönvaihtimiin ja takaisin. Kuuma vesi syötetään menoputkessa ja jäähtynyt vesi palaa paluuputkessa takaisin voimalaitokselle. Kaukolämpövesi lämmittää lämmönvaihtimissa virtaavan kiinteistön lämmitysverkon veden sekä lämpimän käyttöveden. Lämmönvaihtimet erottavat vesijärjestelmät toisistaan, joten ne eivät sekoitu keskenään.
Sähkökatkon tapahtuessa lämpölaitoksella käynnistyy automaattisesti polttoainekäyttöinen varavoima, jolloin lämmön tuotanto ja kierto säilyvät häiriöttöminä. Lämmönkäyttäjällä lämminvesikierron säilyminen sähkökatkon aikana edellyttää omaa varavoimaa, jolla pidetään lämmönjakoautomatiikka ja kiertovesipumput toiminnassa.
Lämmitysenergian kulutuksesta noin puolet muodostuu rakenteiden läpi tapahtuvista johtumishäviöistä, noin 30 % menee korvausilman lämmittämiseen ja noin 20 % lämpimän käyttöveden lämmittämiseen. Itsessään rakennuksen energiatehokkuuden lisäksi ilmanvaihdolla voidaan vaikuttaa lämmitysenergian kulutukseen, mutta riittävä ilmanvaihto on tärkeää asumismukavuuden ja rakenteiden toimivuuden kannalta. Yksittäisinä energiansäästökeinoina selkeimpiä ovat sisälämpötilojen tarkkailu ja lämpimän veden käytön määrän seuranta – mutta kaikki kohtuudella, asumismukavuuden rajoissa